Passion ja sen hedelmä

Joskus me kristityt käyttäydytään niin kuin Jumalalla olisi syntiongelma. Tai pikemminkin pahimmanlaatuinen allergia. Sellainen, että Jumala ei voi olla meidän läheisyydessä, jos Jeesus ei ole pessyt meitä puhtaaksi. Tai että Hän ei voi sietää meitä silmissään, jos me ei seistä Jeesuksen takana – siis niin että Jumala oikeastaan näkeekin vain Jeesuksen. Mutta entäpä jos asia ei olekaan ihan niin? Entäpä jos se onkin…  …niin kuin Raamattu sanoo? Siis niin, että Jumala ei lähettänyt Poikaansa siksi, ettei Hänen enää tarvitsisi nyrpistellä kaikkitietävää nenäänsä, vaan koska Hän rakasti maailmaa niin paljon? Että Jumala näki ihanien ihmistensä kärsivän synnin kourissa. Että Jumalan sydäntä särki se, miten synti rikkoi ja runnoi ihmisiä. Että Jumalaa suretti se, miten ihmiset ovat aivan eksyksissä ja erossa Hänestä – niin, Hän kaipasi heitä! Ja että Jumala tiesi, ettei ihmisillä ole mitään mahdollisuutta päästä eroon synnistä, ellei Hän itse auta heitä. Sillä kalleimmalla, mitä Hänellä on.

Näistä ajatuksista lähti liikkeelle pääsiäismusikaali Passion. Se yrittää omalta osaltaan kertoa pääsiäistarinan ikään kuin alusta alkaen, sillä liikkeelle lähdetään juurikin Jumalan rakkaudesta. Mutta se yrittää myös kertoa tarinan Jeesuksen kuolemaa ja ylösnousemusta pitemmälle: se vinkkaa, että Jumala haluaa ja voi niiden tähden osoittaa meille rakkauttaan jo täällä maan päällä. Tarinan jatko siitä eteenpäin, Jumalan rakkauden täydellinen kokeminen, on meillä kaikilla tietysti vasta edessäpäin – ja loppuahan tällä tarinalla ei olekaan!

Pääsiäisenä esitetään toinen toistaan hienompia passioita, kertomuksia Jeesuksen kärsimyksestä. Mutta on hyvä muistuttaa itseään, että kärsimyksen takana on toisenlainen passio – nimittäin Jumalan intohimoinen rakkaus sinua ja minua kohtaan. Kärsimyshistoria on tuon rakkauden tulosta, siis eräänlainen passion hedelmä:-) Kuuntelehan siis seuraava laulu. Ja jaa se vaikka jollekin, jolle haluat välittää Jumalan rakkautta.